Uralin kaiku
Tiedätkö, keitä ovat suomalais-ugrilaiset? Mistä he tulevat ja miten elävät? Mikä yhdistää heidät virolaisiin ja minkälainen heidän maailmankatsomuksensa on?
“Uralin kaiku” keskittyy suomalais-ugrilaisten kansojen perinteisen asuinympäristön, käyttöesineiden ja erityisen maailmankuvan tulkitsemiseen naisen ja miehen vastakkaisten mutta samalla myös harmonisten näkökulmien kautta. Näyttelyssä voi tutustua noin kymmenennekseen suomalais-ugrilaisesta esineistöstä, syventyä selityksiin, tutkia erilaisia karttoja, pelata pelejä, nauttia suomalais-ugrilaisten kansojen tarinoihin perustuvista animaatioista ja katsoa videopätkiä näiden kansojen nykyelämästä. Viron kansallismuseossa ei ole koskaan aikaisemmin järjestetty näin suurta suomalais-ugrilaista näyttelyä. Näyttelyn keskipisteinä ovat suomalais-ugrilaisten asuinpaikat ympäristöineen (komilainen pirtti, udmurtialainen aitta, karjalainen sauna, saamelainen kota, hantilainen metsäleiri) sekä erilaiset rituaalit (täysi-ikäiseksi tuleminen, häät, esivanhempien muistaminen).
Lisäksi voi nähdä suomalais-ugrilaisia vaatteita, käyttöesineitä ja työkaluja. Arvokkain osa suomalais-ugrilaisista esineistä on kerätty kansallismuseoon sata vuotta sitten, jotkut näyttelyesineet ovat peräisin jopa 1800-luvun alusta. Suomalais-ugrilaisen kulttuurin muinainen henki on näyttelyssä punottu yllättävästä muotoilukielestä, tilasuunnittelun futuristisesta, mutta samalla kulttuurisensitiivisestä ratkaisusta sekä intohimoisesta estetiikasta.
“Uralin kaiku” keskittyy suomalais-ugrilaisten kansojen perinteisen asuinympäristön, käyttöesineiden ja erityisen maailmankuvan tulkitsemiseen naisen ja miehen vastakkaisten mutta samalla myös harmonisten näkökulmien kautta. Näyttelyssä voi tutustua noin kymmenennekseen suomalais-ugrilaisesta esineistöstä, syventyä selityksiin, tutkia erilaisia karttoja, pelata pelejä, nauttia suomalais-ugrilaisten kansojen tarinoihin perustuvista animaatioista ja katsoa videopätkiä näiden kansojen nykyelämästä. Viron kansallismuseossa ei ole koskaan aikaisemmin järjestetty näin suurta suomalais-ugrilaista näyttelyä. Näyttelyn keskipisteinä ovat suomalais-ugrilaisten asuinpaikat ympäristöineen (komilainen pirtti, udmurtialainen aitta, karjalainen sauna, saamelainen kota, hantilainen metsäleiri) sekä erilaiset rituaalit (täysi-ikäiseksi tuleminen, häät, esivanhempien muistaminen).
Lisäksi voi nähdä suomalais-ugrilaisia vaatteita, käyttöesineitä ja työkaluja. Arvokkain osa suomalais-ugrilaisista esineistä on kerätty kansallismuseoon sata vuotta sitten, jotkut näyttelyesineet ovat peräisin jopa 1800-luvun alusta. Suomalais-ugrilaisen kulttuurin muinainen henki on näyttelyssä punottu yllättävästä muotoilukielestä, tilasuunnittelun futuristisesta, mutta samalla kulttuurisensitiivisestä ratkaisusta sekä intohimoisesta estetiikasta.