Näyttely Viron kansallismuseon Heimtalin museossa, Heimtalin kartanon tallissa ja Viron kansallismuseossa!* 

Anu Raud on eräs omannäköisimmistä ja monipuolisimmista virolaisista taiteilijoista. Hän on tekstiilitaiteilija, kirjailija, opettaja, antiikin keräilijä, museon kehittäjä, kansanperinteen säilyttäjä ja esittelijä sekä maanviljelijä. Hänen teoksensa pohjautuvat virolaiseen kansantaiteeseen, ja hänen johdollaan ja esimerkillään on kasvanut kokonainen sukupolvi tekstiilitaiteilijoita ja käsityöläisiä, jotka samalla tavoin saavat inspiraationsa kansanperinteestä.

Laulujuhlien, olympialaisten, festivaalien ja muiden tapahtumien, kaupunkien ja organisaatioiden matkamuistohuivit olivat 1900-luvulla arvostettuja asusteita, jotka värittivät Neuvosto-Viron arkea. Huivit olivat tunnettujen taiteilijoiden suunnittelemia ja heijastivat eri vuosikymmenten taidesuuntauksia ja muotia. Usein ne olivat suunnittelijoille myös virolaisuuden kankaita, jotka neuvostoliittolaisessa harmaassa arjessa ilmaisivat pyrkimyksiä vapauteen ja viestivät vapaasta maailmasta.

Ihmisen kehokokemus on paljon monimutkaisempi ilmiö kuin pelkkä fyysinen olemassaolo. Hahmotamme maailmaa kehon kautta, mutta ymmärrämme ruumiilliset kokemuksemme kulttuurin kautta. 
Sanojen ”oikea” ja ”väärä” merkitykset ovat yhteiskunnissa sopimuksenvaraisia. Käsitykset luonnollisesta ja luonnottomasta, puhtaasta ja likaisesta, terveestä ja sairaasta jne. vaihtelevat kulttuureittain. ”Oikeana” voidaan pitää sekä jossain vaiheessa voimassa olevaa järjestystä että toivottavaa tilannetta, johon pyrkiä. Ihmistä voi arvioida suhteessa olemassa olevaan ja todeta hänet olevan oikea ja normaali. Kuitenkin häntä voi verrata myös odotuksiin ja todeta olevan riittämätön.  

Näyttely on avoinna Viron kansallismuseon galleriassa 24.2.–4.12.2023.
Näyttelyssä ”Neljä jalkaa maassa. Virolainen maalaistuoli” vierailija pääsee kierrokselle virolaisten maalaistuolien rikkaaseen ja monipuoliseen maailmaan. Näyttelyyn on valittu yli 100 ainutlaatuista tuolia, jotka kertovat ilmeikkäästi ajasta, jona tuoli on valmistettu, ja arvoista, joita sen valmistaja on pitänyt tärkeinä.

Näyttely ”Palava mies Peeter Mudist” on omistettu taiteilijan syntymän 80-vuotispäivälle. Virolaisen kuvataiteen omaleimaisimpien edustajien joukkoon kuuluvan taiteilijan maalaukset ovat monille tuttuja, mutta hänen veistoksensa ovat hieman vähemmän tunnettuja, vaikka ne eivät ole millään tavalla maalauksia huonompia. Näytteille on asetettu yhteensä liki 60 maalausta ja parikymmentä veistosta.

Kansainvälisenä musiikkipäivänä 1. lokakuuta uuden kansainvälisen yhteistyöprojektin Singing Heritage Route (viroksi Laulutee) yhteistyökumppanit Suomesta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta kokoontuivat Viron kansallismuseoon. Ajatus yhteisestä reitistä ja yhteistyöstä syntyi Runolaulu-Akatemian johtajilta. Kulttuurireitin tavoitteena on tuoda esille runolaulun, kansanmusiikin ja muidenkin kulttuuriperinteiden merkitystä matkailualalla, esitellä muistilaitoksissamme aitoja kohteita ja kulttuuriperinnön lähteitä.

Tarton taidemuseon ja Viron kansallismuseon välisenä yhteistyönä on syntynyt edustava monumentaaliveistosten näyttely, ensimmäinen laatuaan Virossa. Raadin kartanonpuiston alueelle on asetettu näytteille 16 veistosta, joista kymmenen tekijänä on Pallas-taidekoulun perustajia, pitkäaikainen opettaja ja rehtori Anton Starkopf, mm. hänen veistämänsä muotokuva Viron kuuluisimmasta taidemaalarista, Konrad Mägistä. 

7. toukokuuta 2022 Viron kansallismuseossa (ERM) pidetyssä Euroopan museoiden ”Oscar-gaalassa” julistettiin Euroopan vuoden museo 2022 ja myönnettiin Euroopan parhaille museoille yli 5 maineikasta palkintoa.