1200-luvulta lähtien on Viron länsirannikolla ja saarilla ollut ruotsinkielisiä asukkaita. Virolaiset kutsuvat heitä nimellä rannarootslased 'rantaruotsalaiset'. Aiempina vuosisatoina oli vironruotsalaisten asuttama alue selvästi laajempi kuin tämän vuosisadan alussa. Ensimmäisinä sulautuivat virolaisiin Saarenmaan ruotsalaiset jo 1600-luvulla. 1700-luvun lopussa tapahtui Hiidenmaalla ruotsalaisten joukkomuutto Etelä-Ukrainaan, mihin oli syynä riita kreivi Stenbockin kanssa. Ukrainassa säilyi kaksi kylää käsittänyt ruotsalaisasutus tämän vuosisadan puoliväliin asti. 1900-luvun alussa oli Virossa täysin ruotsinkielinen asutus Osmussaaressa, Ruhnun, Vormsin ja Pakrin saarilla sekä Noarootsin niemimaalla. Toisen maailmansodan aikana muutti suurin osa vironruotsalaisista Ruotsiin.

Ero vironruotsin ja riikinruotsin välillä oli suunnilleen yhtä suuri kuin viron kirjakielen ja setun murteen välillä.

Pääelinkeinot olivat kalastus ja karjanhoito, lisäksi harjoitettiin maanviljelyä, merenkulkua ja hylkeenpyyntiä - viimeksi mainittua erityisesti Ruhnun saarella. Elinkeinorakenteeseen vaikuttivat erityisesti maantieteellinen asema ja peltojen huono viljavuus.

Virolaisten riihiasumuksesta poiketen oli Luoteis-Viron ruotsalaisilla riihi ja kolmen huoneen asuinrakennus toisistaan erillään. Riihiasumus oli käytössä vain Ruhnussa. Tyypillinen vironruotsalainen asuinrakennus koostui avonaisella tulisijalla varustetusta eteisestä, suuresta tuvasta ja kamarista. Huoneiden sisustus oli ruotsalaisilla koristeellisempi ja monipuolisempi kuin virolaisilla.

Viroon tulleet ruotsalaiset olivat lähtöisin eri puolilta Ruotsia ja muutto oli tapahtunut eri aikoina. Siksi kansanpuvutkin olivat paikkakunnittain hyvin erilaisia. Virolaisista kansanpuvuista löytyy ruotsalaisvaikutteita erityisesti Hiidenmaalla, missä vaikutteiden välittäjinä ovat toimineet alueen ruotsalaiset.

Myös henkisen kulttuurin alalla ovat vironruotsalaiset jättäneet jälkensä virolaiseen perinteeseen. Heillä oli runsas kansanperinne ja paljon juhlatapoja erityisesti häiden ja joulun vietossa. Esimerkiksi vuotuisiin merkkipäiviin liittyvissä uskomuksissa ja tavoissa ovat virolaiset ottaneet vaikutteita ruotsalaisilta.